POSA - Heikki Päivike
 
Heikki Päivike
POSA - Heikki Päivike
Joukko vapaaehtoisjärjestöjä toimii monin eri tavoin
potilaiden keskuudessa ottaen kantaa hoitoon pääsyyn, hoitovaihtoehtoihin, hoito-ongelmiin, hoitovahinkoihin,
lääkitykseen ja vastaaviin kysymyksiin, joiden myötä syntyy
melkein aina sosiaalinen ongelmavyyhti, jonka ratkaisut
vaikuttavat terveydenhuoltoon ja terveydenhuollon
ratkaisut taas sosiaalihuoltoon, jolloin potilailta saattaa olla
pallo sen verran hukassa, että oman elämän suunnittelu ja
toteutus (edunvalvonta) käy mahdottomaksi

Potilasjärjestöjen edunvalvontakysymykset jakautuvat selkeästi kahteen ryhmään:
peruskysymyksiin ja monimutkaisiin, yksittäisiin ongelmiin, joiden ratkaisut ovat
yleensä taustaltaan henkilökohtaiseen potilashistoriaan perustuvia ja vaativat
ammattimaista osaamista, esimerkiksi lääkärin asiantuntemusta sekä toisinaan vielä
erikoislainsäädäntöä tuntevan juristin apua.

Miksi lääkäriin pääsy on vaikeaa?

Lääkäreitä ei riitä joka paikkaan, vaikka heitä on lukumääräisesti melko riittävästi.
Julkista, meille kaikille tarkoitettua perusterveydenhuoltoa, lääkärit karttavat ja
hakeutuvat mieluummin palkka- ja työnkuvasyistä yksityiselle puolelle.
Terveyskeskus- ja ensiaputyö ovat uuvuttavaa toimintaa ja lääkärin mahdollisuudet
oman toimenkuvansa räätälöintiin ovat rajoitetut. Suurissa asutuskeskuksissa tilanne
on kohtuullinen, mutta pienillä paikkakunnilla jopa viikkojen jonot lääkärin pakeille
vaarantavat ihmishenkiä. POSA on kokeillut ilmaisia lääkärinvastaanottoja
ongelmatapauksissa ja tulokset ovat myönteisiä. Todella halpaa ja todella tehokasta
olisi satsata yhteiskunnan varoja esim. eläkettä vähitellen suunnitteleviin erittäin
kokeneisiin lääkäreihin.

 

Olenko vai enkö ole sairas

Suuri määrä potilaita ottaa vuosittain yhteyttä järjestöömme, kun he ovat kokeneet
jääneensä ilman hoidollista apua. Tämä on yksi yhteiskunnan kalleimpia
”hoitomuotoja”, koska selvittämättä ja hoitamatta jättäminen aiheuttavat yleensä
myöhemmin kallista hoitoa vaativaa toimintaa, kun sairaudet puhkeavat.
Jos särkylääkkeellä turhaan hoidettu paikallinen kipu todetaan levinneeksi syöväksi,
apu tulee usein liian myöhään. Miksi terveysasema kieltäytyi ottamasta ikääntyneestä
potilaasta keuhkoröntgeniä tämän sairastettua kovaoireista flunssaa 2 kuukautta?
Potilas invalidisoitui laitospotilaaksi. Antibioottikuuri muutamin lisukkein olisi
säästänyt tuhansia euroja yhteisiä varoja. Hoidon aloittamisesta, tehostamisesta tai
hoidon lopettamisesta päättävät ammattilaiset.

Kun potilaalla on oma näkemys

Voimassa oleva potilaslaki (10§) mahdollistaa kirjallisen muistutuksen tekemisen
silloin, kun potilas on tyytymätön hoitoonsa. Muistutuksen voi tehdä suullisestikin,
mutta on kerta toisensa jälkeen huomattu, että huomenna sitä ei enää kukaan muista
– tai muistaa tasan päinvastoin! Siis aina paperille ja kopio itselle. Näihin
muistutuksiin on hoitopuolen vastattava kohtuullisen ajan kuluessa. Vastaukset
saattavat olla hyvinkin ylimalkaisia, mutta ne ovat ensimmäinen askel potilaan
edunvalvonnassa mustana valkoisella. Vuosien takainen muistutus voi olla ratkaiseva
apu tilanteen muututtua vakavampaan suuntaan.

POSA avustaa korvauksetta tällaisten muistutusten laadinnassa, ellei siihen tarvita
erityistä lääketieteellistä ja juridista asiantuntemusta ja vertaistuki riittää.

Tärkeää on myös ottaa yhteyttä hoitolaitoksen tai paikkakunnan potilasasiamieheen
ja tiedustella hänen mahdollista apuaan
. Potilasasiamies on potilaita maksutta
neuvova toimenhaltija. Yleensä kaikissa hoitoa koskevissa kirjelmissä on syytä
mainita potilaan keskustelleen potilasasiamiehen kanssa. Potilasvakuutukseen ja
aluehallintovirastoon menevissä lomakkeissa mm. kysytään, onko potilas ollut
yhteydessä asiamieheen ennen jatkotoimiaan.

 

Sähköinen resepti on tullut – hankaluudet alkavat?

Sähköiseen reseptiin siirtyminen ei ole sujunut odotetulla, lääkärin ja potilaan työtä
helpottavalla tavalla: lääkärit tarvitsevat kalliiksi hinnoitellun ja vielä toistaiseksi
nikottelevan tietokoneohjelman. Paperisella reseptillä tai puhelinmääräyksellä on
jouduttu korjaamaan esim. lääkärin tunnistekoodin puutteita. Ja potilaathan tämän
maksavat!

Potilaan kirjallinen hoitotahto

Tämä hitaasti yleistyvä kirjallinen hoidon lisä on tärkeä uudistus, kunhan sen
laatiminen potilaan hoitotahdon mukaiseksi ja noudattaminen saataisiin sujumaan.
Potilasasiamies antaa ohjeita ja vaihtoehtoja. Vertaistuen puitteissa avustamme
sähköpostitse tai tapaamisin laatimistyössä, jälleen korvauksetta. Hoitotahdon
tärkeimpiä kohtia on kannanotto elvytykseen, kivun hallintaan ja siihen, ketkä
potilaan läheiset ovat oikeutettuja ottamaan kantaa potilaan hoitoon potilaan oman
päätöksentekokyvyn heikennyttyä. Läheinen ei välttämättä ole sukulainen ja voi olla
esim. pitkäaikainen ystävä. Potilaan kirjallisella määräyksellä hän voi syrjäyttää
muut. Hoitotahtoa ei ole noudatettu mm. vetoamalla ”akuuttiin tilanteeseen”.

Hoitopaikan potilasta koskevien kirjallisten sairauskertomusten saanti on vähitellen
helpottumassa. Joskus vielä vaaditaan suullinen tai kirjallinen pyyntö perusteluin,
vaikka pitäisi olla aivan selvä asia, että potilas tarvitsee hoitopapereitaan mm.
KELAa, terveys- ja sosiaalivirastoja, potilasvakuutusta, hoitovaihtoehtojaan sekä
mahdollisia hoitomuistutuksiaan varten. Suomen Kipu ry:n ja POSAn jäseniä
avustamme asiakirjoja koskevan luovutusvaatimuksen laadinnassa korvauksetta
vertaistukityönä. Asiakirjavirheisiin tulisi puuttua aina heti, koska myöhemmin
virheiden myöntäminen voi mennä selittelyksi. Hoitohenkilökunnan asiakirjoja ei
potilas saa itse muuttaa, mutta hän voi kirjallisesti kyseenalaistaa virheiksi
kokemansa kohdat.

Hoitoyhteisymmärrys

Potilaslain selkeän sanonnan mukaan potilasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan
loukkaamatta ja hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, joka
ei ole pelkkä ilmoitusasia hoitajalta. Erilaisia tilanteita on runsaasti filosofisesta,
uskonnollisesta ja etnisestä taustasta alkaen aina lääketieteellisesti perusteltuihin
syihin saakka. Näitä asioita valvotaan vertaistuessamme keskusteluin, kirjallisin
muistutuksin, kanteluin aluehallintovirastoihin jne. Samat velvoitteet koskevat
potilasta hoitohenkilökunnan kohtelussa.

Edunvalvonta yhteistyötä

Tavoitteena on ongelmatilanteissa päästä yhteisymmärrykseen potilaan ja hoitajan
kesken. Hoito- ja lääkepäätökset tekee lainkin mukaan aina hoitaja. Hyvin usein asiat
muuttuvat myös taloudellisiksi. Tällöin on hyvä pohtia yhdessä vertaistuen puitteissa,
mikä on mahdollista, mikä ei.